Siskojen semisamistelut

Olin aiemmin aika jyrkästikin sitä vastaan, että lapset puettaisiin samanlaisiin vaatteisiin. Ajattelin että lapseni ovat omia persooniansa ja puen heitä sen mukaan. Se oli sitä aikaa kun pikkulapsiarki ei ollut vielä päässyt runnuttamaan kaikkia jyrkkiä mielipiteitäni ja periaatteitani. Kaksituhatta kakkavaippaa myöhemmin tein mm. seuraavanlaisia huomioita: a) lapsille on kovin helppoa ja nopeaa ostaa kerralla samanlaisia vaatteita, b) tytöille on hauskaa laittaa "tiimivaatteet" päälle, c) omat keltaiset tapit tunnistaa tosi hyvin sankemmasta joukosta mukuloita, d) sukulaiset nyt vaan ostavat lapsille aina samanlaista vaatetta.
Jostain syystä omaa silmää myös vähän kiusasi jos lapsille osui samaan aikaan päälle vaikkapa vihreää ja lilaa pallokuosia ja yhdelle hempeää pastellia. Vaikka on se toki pienempi paha kuin isin taikomat asukokonaisuudet, jossa YHDELLÄ tytöllä on kirkuvan liilaa, keltaista ja pastelliroosaa samaan aikaan päällänsä...

Seppälä, Bogi, H&M, Tuffer

Semisti sekoa. Meidän tyttöjen pukeutumista voisi hyvin usein kutsua semisamisteluksi. Emme siis yleensä pue täysin samanlaisia vaatteita samaan aikaan päälle, vaan (kovasti yrittäen) samoja sävyjä ja jotenkin tyylillisesti matchaavia vaatteita. Tämä tuottaa välillä ärsyttävää päänvaivaa. Eihän tällainen voi joka päivä mitenkään toteutua. Etenkään, kun esikoinen on jo erittäin vaativa ja haluaa itse vaikuttaa mitä päälle heitetään. Ja kuten monet teistä tietää, se on yleensä ihan periaatteesta mitä tahansa muuta kuin mitä äiti ehdottaa. Ja varsinkaan kun kaapissa ei ole ainoastaan yhden tyylisiä vaatteita, jolloin olisi ihan sama mitä sieltä lapsille valitaan. Ja niin, sitten on se pyykkivuori joka syö sisuksiinsa liian usein liian paljon vaatteita ja liian pitkäksi aikaa. Ehkä tämä minun semisamistelun periaate onkin se seuraava Romukopparoadille lähtijä...

Polarn O. Pyret

Semisamistelua onneksi helpottaa, että suosikkiväreissä on useita erilaisia vaatteita joista valita, ja että ostaa yhden valmistajan mallistosta eri värivaihtoehtoja kullekin lapselle. Tämä on kuitenkin se tylsä vaihtoehto ja vaikeaa tällaiselle kirppiksiä ja heräteostoksia rakastavalle ihmiselle. Mitä tehdä kun kirppikseltä löytyy aivan ihana vaalean mintun värinen vaatekappale yhdelle lapsista? Seuraava tapahtuma saattaa olla, että sitä löytää itsensä surffailemassa nettikauppojen ja nettikirppisten tarjontaa ja etsivänsä vaalean mintun väristä...mitä tahansa. Ihan naurettavaa, mutta on tapahtunut muutaman kerran.

POMPdeLUX & Vertbaudet

Harmoniaa etsimässä. Värejä rakastavan esteetikon silmiä hivelevät kauniit yhdistelmät ja tasaisesti soljuva värien harmonia. Jään tuontuostakin ihailemaan kauniisti yhteensopiviin väreihin puettuja lapsia. Tämän kaltainen perfektionismi pukeutumisen suhteen on kuitenkin hankalaa ja epäkäytännöllistä. Ja kovin kapea-alaistakin? Saisinpa mieheni aivot, ah nuo putkilomaiset kapineet, jotka viestittävät, että punainen sopii ihan riittävän hyvin vaaleansinisen kanssa. Tai esikoistyttäreni rohkean kokeilumielen ja asenteen, jotka saavat aikaan luovia ja ennennäkemättömiä asukokonaisuuksia ja väriyhdistelmiä.

Phister&Philina, Next, H&M

Nuo lapset ovat vaan niin söpöjä "tiimivaatteissaan". Johtaakohan tämänlainen, lähes pakkomielteinen, yhteensopivien värien perään koheltaminen kymmenen vuoden päästä siihen, että merkkaan aviomiestäni esimerkiksi samanlaisella "tiimituulipuvulla" tuolla toreilla ja lenkkipoluilla. Ettei vaan jää epäselväksi meidän olevan samaa jengiä? Toivottavasti löydän muita keinoja päästä toteuttamaan tätä värivimmaani sitten kun en saa enää pukea lapsiani. Ehkä aloitan järjettömän sisustusvimman, on sitäkin meillä joskus nähty. Tai ehkä jopa keskityn ihan OMAAN pukeutumiseeni...??

Mini Rodini

Samistellaanko teillä joskus semisti tai totaalisesti? Vai ei ikinä ollenkaan? :)